Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kysymys Jyrki Kataisesta

missä on jyrki katainen? onko europauramentissä ? 188.123.31.51 15. lokakuuta 2023 kello 03.26 (EEST)

"Jyrki Katainen aloittaa Nordea-konsernin yhteiskuntasuhdejohtajana lokakuussa 2023." Tai jos huhuihin on uskomista, niin sitten hän nauttii salaa jossain Kreikka-lainan korkoja ja nauraa vaalikarjalle.Elastul (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 07.56 (EEST)

Egyptin ja palestiinan välinen raja

Miksi se on suljettu? Sjmantyl (keskustelu) 26. lokakuuta 2023 kello 10.24 (EEST)

Villi veikkaus: Egypti ei halua miljoonaa pakolaista alueelleen. -86.114.215.155 26. lokakuuta 2023 kello 10.44 (EEST)

Jos oikein ymmärrän, se liittyy Egyptin ja Israelin väliseen rauhansopimukseen. Tässä taustatietoa artikkeliin Kuuden päivän sota. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Oleellista lienee Camp Davidin rauhansopimus, mutta en tiedä kuuluuko asia suoranaisesti sen sisältöön. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2023 kello 11.56 (EET)

Ei liity rauhansopimukseen. Raja on ollut välillä auki ja välillä kiinni poliittis-sotilaallisen tilanteen mukaan. En-wikissä on hyvin lähteytettyä tietoa vuosien varrelta. -86.114.217.210 4. marraskuuta 2023 kello 14.27 (EET)

Audiotiedoston laadun tarkastaminen

Ystäväni näytti minulle joskus jonkun nettisivun, jolla voi tarkistaa äänitiedoston taajuuksia niin, että siitä näkee onko kyseessä häviötön tallenne vai mahdollisesti joku häviöllinen tiedosto muunnettuna häviöttömään muotoon. Osaisiko joku sanoa mikä nettisivu tai prosessi olisi kyseessä? Siinä siis visuaalinen esitys siitä kuinka korkeita taajuuksia äänitiedosoto sisältää, ja mp3 tms. eivät sisällä kovin korkeita taajuuksia. Käytäjä (keskustelu) 27. lokakuuta 2023 kello 15.57 (EEST)

En tiedä nettisivusta, mutta MediaInfolla ja Audacityllä voi tarkastella tiedostoja. Mitä tarkoitat, että MP3 ei sisälle ”kovin korkeita” taajuuksia? Hifiharrastajien foorumilla oli keskustelua tiettyjen korkearesoluutioisten tiedostojen mahdollisesta huonommasta laadusta. raid5 28. lokakuuta 2023 kello 00.20 (EEST)

Naisdiktaattorit

https://freedomhouse.org/countries/freedom-world/scores?sort=asc&order=Total%20Score%20and%20Status

Freedom House julkaisee vuosittain listaa maailman maista ja alueista luokitellen ne vapaisiin, osittain vapaisiin ja ei-vapaisiin maihin.
Ei-vapaat maat ovat olettamuksellisesti diktatuureja tai jollakin muulla tavalla autoritaarisia tai jopa totalitaarisia. Noita maita johtaa useimmiten mies, riippumatta siitä, onko johdossa presidentti tms. valtionpäämies tai presidentti.
Mutta onko maapallolla ollut tai onko tällä hetkellä maata/maita, jota johtaisi nainen ja joka olisi samalla diktatuuri tai muuten autoritaarinen tai totalitaarinen? Ja nyt ei lasketa mukaan ns. hybridivaltioita kuten Unkari tai Serbia, jotka eivät täytä demokratian mutta samalla myöskään autoritaarisen maan kriteereitä.--37.33.221.75 4. marraskuuta 2023 kello 11.09 (EET)

Käsittääkseni freedomhouse ei ole Wikipediaan lähteeksi kelpaava. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2023 kello 11.42 (EET)

Miksei muka olisi? Varsin toimiva ja hyvämaineinen lähde. --PtG (keskustelu) 4. marraskuuta 2023 kello 23.15 (EET)

Tämäkään ei ole luotettava lähde, mutta siinä on mielestäni osuvasti analysoitu, että kun nainen on jossain saanut huomattavan poliittisen määräysvallan, se on yleensä perustunut sukulaisuuteen tai avioliittoon. Se, että nainen olisi pyrkinyt saati päässyt diktaattoriksi "nollasta" lähtien, lienee vielä tapahtumatta. -86.114.217.210 4. marraskuuta 2023 kello 14.38 (EET)

Tietenkin diktatuurin määritelmä saattaa olla vähän haasteellinen, mutta esimerkiksi Indira Gandhi johti muutaman vuoden Intiaa käytännössä epädemokraattisesti. Hänet oli valittu pääministeriksi vaaleissa, mutta vuosina 1975–1977 oli käytössä poikkeustila, jonka aikana aika monia vapauksia karsittiin ja paljon erityisesti sikhejä heitettiin vankilaan. Tällä hetkellä ei taideta valtionpäämiehenä olla naista yhdessäkään autoritaarisessa maassa, vaikka Pohjois-Koreassa esimerkiksi yksi Kim onkin aika vaikutusvaltaisessa asemassa. Ja historiallisia kuningattaria taitaa löytyä useampia, jotka nykyään määriteltäisiin diktaattoreiksi, vaikka aikanaan olivatkin varmaan normihallitsijoita. --PtG (keskustelu) 4. marraskuuta 2023 kello 23.15 (EET)

Krypto vai Teräskoira?

Onko Teräskoira erillinen hahmo DC:n universumissa vai tarkoitetaanko tällä Teräsmiehen lemmikkikoiraa Kryptoa? Kruununoksa (keskustelu) 8. marraskuuta 2023 kello 11.45 (EET)

Teräskoira on Krypton lempinimi Suomessa, joten hahmo on periaattessa sama--109.240.100.180 13. marraskuuta 2023 kello 17.14 (EET)

Tietokoneen ilmoitus hämmentää

Läppärin oikeassa alanurkassa olevasta painikkeesta tuli tänään ilmoitus eli kysymys, jonka tekijäksi sanotaan Palautekeskus. Siinä lukee: "Kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä tietokonetta kysyttäessä?" Kysymys on kryptinen, ehkä konekäännös englannista. Pitkän urani aikana saan ensimmäisen kerran mitään Palautekeskuksen uteluita. Mikä niiden tarkoitus on? Voiko ne estää vai pelkästään jättää huomiotta? Kysymystä painettaessa ilmestyy laatikko, jossa on todennäköisyysvaihtoehdot 1-5. Alariviltä selviää, että kysyjä on Microsoft. Se ei kuitenkaan ole koneeni valmistaja, joten mitä se sillä tiedolla tekee? Nimim. Utelias. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 07.52 (EET)

”Tämä on ihan normaalia ja mahtavaa…” Tuo oli vain sellainen alkukevennys ;). Minä olen aina tuollaiset vain jättänyt vastaamatta, ja vastannut vain jos on pakko, jos ei muuten saa pois niin sitten kannattaa laittaa alin mahdollinen arvosana. Varmaan kun asetuksia oikein penkoo saa estettyä kaikki markkinatutkimukset M$:n taholta, tai puukottamalla rekisteriä, mutta en ole enää pitkään aikaan käyttänyt Widowsia niin en osaa näistä uudemmista kertoa mistä. --Linkkerpar^keskustelu 10. marraskuuta 2023 kello 08.19 (EET)

Kiitos kevennyksestä, joka sekin lienee tekoälyn tuotantoa. Se kiteyttää tilanteen, jossa ollaan muutaman ajan kuluttua, kun kaikki teksti tulee tekoälystä, eikä ihminenkään enää osaa kirjoittaa. Olen epätoivoisesti opiskellut tämän järjestelmän käyttöä yli 30 vuotta, joten jatkan samaa rataa hamaan loppuun asti. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 08.41 (EET)

Sama täällä, aloitin DOS-käyttöjärjestelmällä ja sitten myöhemmin Windows 3.x. Windows ei ole vieläkään helppo, mutta yritän toimia sen ehdoilla. Minun mielestäni Ubuntuun perustuvat jakelut ovat helppokäyttöisiä ja käyttäjän tarpeisiin muokattavia. Applen viritelmät sopivat laiskalle, kaikki toimii joten kuten. Ihmettelyn aiheita lienee monessa systeemissä. Kiitos kokemuksesta. raid5 11. marraskuuta 2023 kello 00.27 (EET)

Nuottikirjoituksen fontteja

Mitä kaikkia nuottikirjoituksen fontteja on olemassa? Käytän Sibeliusta itse, ja yleensä tuota oletusfonttia eli Opus Standard, mutta siellä on muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi Jazz Inkpen. Aikoinaan, kun oli kokeilussa Finale, sillä käytin paljon Petruccia.
Mutta onko jossakin lueteltu nuottikirjoituksen fontteja, ja pystyykö niitä vertailemaan jossakin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. marraskuuta 2023 kello 14.55 (EET)

Oliko senioripuolueella nuorisojärjestöä?

Suomessa melkein jokaisella puolueella on nuorisojärjestö. Oliko Suomen Senioripuolueella (aiemmin Eläkeläiset Kansan Asialla) tai sitä edeltäneellä Suomen Eläkeläisten Puolueella nuorisojärjestöä? --2001:14BA:A0C6:AD00:C885:434:9D49:2545 19. marraskuuta 2023 kello 17.37 (EET)

Jos en nyt aivan väärin muista, niin ainakin jollain noista puolueista oli nuorisojärjestö, joka keskittyi ajamaan nuorten eläkkeensaajien asiaa. --Mikaela Verhen (keskustelu) 20. marraskuuta 2023 kello 00.18 (EET)

Kylläisyys

--Miksei kaupoissa myydä tosi pieniä annoksia iäkkäille jos ruokahalu alkaa olla gone? ---Aguilus (keskustelu) 16. joulukuuta 2023 kello 22.10 (EET)

Kyllä ainakin Prismasta ja joistakin S-marketeista saa ostettua ruoka-annoksia painon mukaan, itse en ole vaan raaskinut ostaa kun olen luonnostani pihi, ja ajattelen aina että kuinka paljon tekisin samalla rahalla samaa ruokaa kotona ;). Jos ostaa tyhjiä matalia lounasasioita, ja jakaa niihin isomman annoksen niin ei tarvitse syödä kaikkea kerralla. Teen joskus sellaisiin ruokaa kerralla viikoksi, kun minua ei niin haittaa vaikka söisin samaa ruokaa viikon :D. --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2023 kello 22.36 (EET)

Olen huomannut, että ruokahaluun ja ruoan makuun vaikuttaa riittävä suolan määrä ruoanvalmistuksessa. Itse tehty kotiruoka maistuu paremmalta kuin valmisateria. Ruokaa kannattaa tosiaan tehdä kerralla mahdollisimman suuri määrä. Voi pakastaa useamman ruokalajin, niin ei kyllästy heti. Nämä sopivat joillekin ihmisille. Ei liity tähän keskusteluun, mutta pakkauskoot ovat pienentyneet samalla kuin hinta on noussut, karkki- tai sipsipussit taas suurenevat tai pysyvät ennallaan. raid5 17. joulukuuta 2023 kello 00.41 (EET)

Tänhän voi mieltää eräälaiseksi hifistelyksi. -Kuinka syödä mahdollisimman vähän mutta silti elää? Esim. Laita jotain hyvin säilyvää syötävää tahnaa säilykepurkissa olevan maissin päälle niin saat siitä syötävän kannen ja maissi ei pilaannu niin pian. --Aguilus (keskustelu) 17. joulukuuta 2023 kello 10.35 (EET)

Varokaa heikkoja jäitä

https://www.youtube.com/watch?v=lkIJ2UUOlWk

Kuka tuossa nallen suulla sanoo "varokaa heikkoa jäätä"? 86.115.111.255 30. joulukuuta 2023 kello 03.00 (EET)

Vastaus löytyy artikkelista Varokaa heikkoa jäätä. --Kärrmes (keskustelu) 30. joulukuuta 2023 kello 03.05 (EET)

Kauppikset, amikset ja pakkoruotsi

Milloin amiksiin, kauppaoppilaitoksiin tuli pakollinen ruotsin opetus? 109.240.99.96 2. tammikuuta 2024 kello 12.29 (EET)

Kaupallisen alan oppilaitoksissa ruotsia on opiskeltu aina, olihan ruotsinkielisyys 1900-luvun lopulle asti erittäin merkittävässä asemassa Suomen liike-elämässä. Artikkelista Kaupan alan koulutus Suomessa selviää, että ensimmäiset alan oppilaitokset olivat kokonaan ruotsinkielisiä. Muiden alojen ammattikouluista en tiedä, mutta veikkaisin että ainakin palvelualojen (sairaanhoito, parturi-kampaaja yms.) oppilaitoksissa ruotsia on aina opiskeltu. Q0ywo (keskustelu) 3. tammikuuta 2024 kello 22.24 (EET)

Pakkoruotsia ei ollut heti koulu-uudistuksen jälkeen kaikissa ammattikouluissa mutta nyt se on kaikissa ammattikouluissa. Milloin pakkoruotsia lisättiin niin, että se koskee paitsi peruskoulua, lukiota, myös kaikkia ammattikouluja? –Kommentin jätti 86.115.81.126 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 11.41

Hikipedia

Moi! Eikös olekin, niin että Hikipediaan tehdyt muutokset tai siellä saadut estot eivät ole millään tavalla yhteydessä mihinkään wiki-hankkeeseen, eli Hikipedia on täysin oma hankkeensa? --Julius 12345 | Keskustelu 5. tammikuuta 2024 kello 09.47 (EET)

Kyllä. Pietiboii (keskustelu) 5. tammikuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Kiitos vastauksesta. Julius 12345 | Keskustelu 5. tammikuuta 2024 kello 10.04 (EET)

Tarkoitit varmaankin yhteydessä Wikipediaan tai sen sisarhankkeisiin. Mutta sanatarkasti: Hikipediakin on wiki-hanke... ;) ...Luettelo suomenkielisistä wikeistä - Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2024 kello 13.30 (EET)

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

Milloin entinen Metsämaan kunta siirtyi rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään, entä milloin Uudenkaupungin maalaiskunta? 46.132.76.237 9. tammikuuta 2024 kello 15.08 (EET)

Molemmat 1973. Q0ywo (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 16.12 (EET)

Sormenjäljet

Jos keittää ja sitten pyyhkii huolellisesti tavaran, jossa on sormenjälkiä, katoavatko jäljet? 46.132.51.186 15. tammikuuta 2024 kello 02.01 (EET)

Keittämisestä en tiedä, mutta huolellinen pyyhkiminen varmaan tuottaa tulosta. Parempi kuitenkin olla pistämättä näppejään sellaiseen, missä sormenjälkiä ei saa olla, esimerkiksi näpistelemällä. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.27 (EET)

Agricolan Raamatun käännös ja suomen kieli jumalanpalveluksissa

Käytettiinkö Agricolan suomenkielistä Raamattua heti 1500-luvulta alkaen? Oliko jumalanpalvelusten kieli suomi, vaikka -ius-päätteiset papit olivat ruotsinpuhujia? Vielä että pyrkikö papisto pitämään kansan pimennossa siten että Agricolan käännöstä ja jumalanpalveluksia ei ryhdytty järjestämään kansan kielellä? Pääsikö kansalainen lukemaan Agricolan Raamattua jossakin?37.33.152.233 15. tammikuuta 2024 kello 12.17 (EET)

Kirjastot.fi vastaa täällä ainakin siihen, miten pääsee Agricolan tekstejä lukemaan. Sieltä löytyi linkit näköispainoksen PDF-versioon [1] ja ehkä helpompilukuisiin tekstehin netissä [2]. --Farma3110 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.06 (EET)

Lähteen mukaan ensimmäistä painosta tuli Suomeen 750 kappaletta. Mitenkähän ne jakautuivat? Ainakin kirja oli painava, kuusikiloinen, joten ehkä Raamatut lepäsivät kirkon alttarilla, josta pappi luki sanaa kirkkokansalle. Tämä on mutua, ehkä joku on kirjoittanut aiheesta. Kirkossa käynti oli muuten ennen pakollista, joten sana levisi hyvin kansan keskuuteen. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.35 (EET)

Agricolaan erikoistunut kirkkohistorioitsija Simo Heininen on vastannut kysymyksiisi vuonna 2007 teologia.fi-sivustolla artikkelissa Suomen kirkko ja Suomen kieli. Agricolan kirjoista kaikki paitsi aapinen oli tarkoitettu pappien käyttöön. Papit myös hoitivat kirkonmenot kansankielellä. Lue myös Jyrki Knuutilan artikkeli Raamattu – papiston käyttökirjasta koko kansan Pyhäksi Kirjaksi. --Suomalta (keskustelu) 19. tammikuuta 2024 kello 21.08 (EET)

Kansankielellä messuttiin Suomessa paikoin ja osittain (etenkin saarna) jo ennen Agricolan uudistuksia ja meni aikansa ennen kuin kaikki messut muuttuivat täysin suomen- tai ruotsinkielisiksi. Esimerkiksi Paimiossa on legenda, että kirkkokansa kantoi papin kirkosta ulos kesken messun, kun ei uskonpuhdistuksen jälkeen latinaksi enää vetänytkään. --Vnnen (keskustelu) 24. tammikuuta 2024 kello 17.32 (EET)

Libera Chattiin käyttäjätunnukselle salasanan luominen

Moi! Osaisiko joku sanoa kuinka Libera Chat-verkkoon käyttäjätunnukseen pystyy lisäämään salasanan, niin ei tarvitse aina kirjautua eri tilillä ja kuitenkin sotkeentuu ja saa aloittaa alusta? --Julius 12345 | Keskustelu 15. tammikuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Sain tähän jo vastauksen, joten en tarvitse enää apua. Kiitos kuitenkin kaikille jotka oliisvat meinanneet vastata. Julius 12345 | Keskustelu 16. tammikuuta 2024 kello 15.24 (EET)

Kerrotko miten onnistuit lisäämään salasanan Libera Chattiin, että siitä voisi olla apua muille ja kommenttisi olisi merkityksellinen? raid5 16. tammikuuta 2024 kello 19.25 (EET)

Oman tunnuksen rekisteröinti onnistuu sivun https://libera.chat/guides/registration ohjeen mukaisesti. Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Nelinumeroiset äänestysnumerot

Jos Suomessa joissakin vaaleissa on 999 ehdokasta, jollekulle lankeaa väistämättä äänestysnunero 1000 eli nelinumeroinen äänestysnumero, koska ykköstä ei käytetä.
Jos Suomessa sattuu tulemaan vaalit, joissa on 999 tai enemmän ehdokkaita, kuuluuko nelinumeroiset äänestysnumerot, kuten 1122; 5544; 7887 et cetera kirjoittaa yhteen ilman tuhaterotinta vai tuhaterottimen kanssa?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 18. tammikuuta 2024 kello 22.44 (EET)

Minulle tulee ensiksi mieleen, että kyseessä ei ole luku vaan numero. Toisin sanoen äänestysnumerossa "1000" on neljä numeroa peräkkäin, jotka eivät sinänsä muodosta (tuhat)lukua vaan eräänlaisen koodin, jolla korvataan ehdokkaan nimi. Vähän samaan tapaan kuin autojen rekisterinumerot eivät ole lukuja vaan sisältävät aakkos- ja numeromerkkejä. Vanhassa ja kumotussa kansanedustajien vaaleista annetussa laissa (391/1969, sen 38 §:ssä) käytetään termiä "juokseva järjestysnumero". På svenska heter det "löpande ordinalnummer" i lagen, ei siis "ordinaltal" (järjestysluku). Eri kysymys on, käytetäänkö suomessa oikeiden järjestyslukujenkaan kanssa tuhaterotinta? Voiko joku tulla Finlandia-hiihdossa 3 504:nneksi? --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2024 kello 23.25 (EET)

Vastauksena eri kysymykseen: tämän ohjeen esimerkin mukaan käytetään, vaikka ohjeessa ei sitä suoraan sanotakaan. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)

Ja viimeiseen kysymykseen: näköjään ainakin vuonna 2005 on tultu maaliin ilman tuhaterottimia. 3504. sijalla oli Tuunasen Markku. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 01.07 (EET)

Kysymys vaikuttaa ainakin eduskuntavaalien suhteen teoreettiselta, koska puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Uudeltamaalta valitaan eniten eli 37, ja siellä pitäisi olla vähintään 27 eri listaa, jotta päästäisiin 999:ään ehdokkaaseen. Toisaalta kuntavaaleissa todennäköisyys kasvaa: puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaita puolitoista kertaa valtuutettujen määrän, eli Helsingissä (jossa on suurin valtuusto) voi asettaa 127 ehdokasta per lista. Silloin kahdeksan eri puolueen tai valitsijayhdistyksen täydet listat jo riittävät tuhannen ehdokkaan rajan ylittämiseen. Todellakin Helsingissä oli vuoden 2021 kuntavaaleissa 1163 ehdokasta. Täällä ei ole käytetty tuhaterotinta. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)

Kiitoksia numeronimimerkille (siffrenym) vastauksista. Löysin Kieltotoimiston sivuilta myös ohjeen koodimaisista merkinnöistä. Siellä kerrotaan, että "lyhyet koodit kirjoitetaan useimmiten yhteen, pitkillä koodeilla on omat ryhmittelytapansa". Ohjeesta siis selviää, että kun jokin kirjain- ja/sekä numeromerkkisarja on käytössä koodina, siihen eivät pätene sellaiset perussäännöt, jotka on tarkoitettu "perusluvuille". Vaaleissa on otettava huomioon myös se, että äänestäjäkunta on heterointelligenttistä. Jotkut vanhakantaiset käyttävät pistettä tuhaterottimena ja joku anglosaksi vanhasta muistista pilkkua. Mahtoikohan noissa Helsingin kaupungin kunnanvaaleissa olla tilanteita, joissa äänestysnumero oli merkitty lippuun 3 504 tai 3.504. (Äänestän tässä esimerkissä varmuuden vuoksi Tuunasta.) --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2024 kello 03.56 (EET)

Vanhat suomalaiset tähtien/tähdistöjen nimet

Onko jossain lueteltu (wikipediassa tai muualla) vanhoja suomalaisia tähtien ja tähdistöjen nimiä? Otava, seulaset, kointähti, pohjantähti tulee suoralta kädeltä, mutta eikö suomalaiset muita tuntenut? Vai olenko vain sivistäytymätön tai huonomuistinen? -- Cimon Avaro 21. tammikuuta 2024 kello 00.58 (EET)

Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä. Eipä tuo kauheasti anna lisää jo mainitsemiesi lisäksi. --Farma3110 (keskustelu) 21. tammikuuta 2024 kello 01.48 (EET)

J-loppuiset?

Onko englannin kielessä sanoja (kuten substantiiveja, verbejä tai adjektiiveja), jotka päättyisivät j-kirjaimeen?--37.33.153.37 25. tammikuuta 2024 kello 09.14 (EET)

Ainakin joitakn lainasanoja, kuten The British Raj. Kotivalo (keskustelu) 25. tammikuuta 2024 kello 09.57 (EET)

Muutama, mutta ei kovin tavallisia sanoja; https://www.dictionary.com/e/word-finder/words-that-end-with-j/ Makevonlake (keskustelu) 26. tammikuuta 2024 kello 08.35 (EET)

Yhdysvalloissa äänestäminen

Joku telkkarissa selitti siihen tapaan, että täällä Suomessa jokainen äänioikeutettu pääsee äänestämään kunhan menee oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja näyttää käyvän henkilöllisyystodistuksen mutta Yhdysvaltojen vaaleissa se ei mene noin yksinkertaisesti vaan ensin pitää rekisteröityä äänestäjäksi. Miten se rekisteröityminen tapahtuu? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 20.01 (EET)

Täyttämällä netissä lomake, jossa kysytään ainakin henkilötiedot ja esim. henkilötunnus tai ajokortin numero sekä puoluekanta, jolla voi olla merkitystä sen kannalta, minkä puolueen esivaaleissa saa äänestää. Noita lomakkeita löytyy googlaamalla vaikkapa ”voter registration [osavaltio]”. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. tammikuuta 2024 kello 20.36 (EET)

Tarkat säännöt riippuvat osavaltiosta, Pohjois-Dakota ei vaadi rekisteröitymistä, vaan henkilöllisyyden ja asuinpaikan varmentaminen äänestyspaikalla riittää. Mutta yleisesti: ensin rekisteröidyt vaikka postitse äänestäjäksi, ja saat samaten postissa kotiin tositteen äänioikeudesta, jonka näytät äänestyspaikalla. Eli aika pitkälle samalla lailla, kuin Suomessakin vielä vähän aikaa sitten. Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää. Pohjois-Dakotassa sen sijaan jo 70 vuotta. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.44 (EET) Pitää lisätä, että se tosite äänioikeudesta ei USA:ssa ole vaalikohtainen, vaan toistaiseksi voimassa oleva "äänestyslupa". Viime vaaleissa käyty keskustelu huijariäänestäjistä liittyi siihen, pitääkö rekisteröityvän ihmisen todistaa henkilöllisyytensä missään vaiheessa. Joko äänestyslupaa hakiessaan tai äänestyspaikalla. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Onko kaikkialla yhdysvalloissa sama äänioikeuden ikäraja? 18? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 22.22 (EET)

Perustuslain 26. lisäyksen mukaan vuodelta 1971 äänestysikäraja kaikissa vaaleissa on 18 vuotta. Jos ymmärtää englantia, lisätietoa saa englanninkielisen Wikipedian artikkelista Elections in the World (excluding partially independent and otherwise meaningless areas) ja Yhdysvaltojen valtionhallinnon sivuilta usa.gov.--J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 23.11 (EET)

Kommentoin yllä olevan vastauksen kohtaa: "Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää." Mihin väite perustuu? Vaalilaissa, joka on vuodelta 1998, lukee ainoastaan "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Sitä edeltäneissä laeissa eduskuntavaaleista (1969) ja kunnallisvaaleista (1972) on samansisältöiset lauseet. Missään näistä ei esim. postissa tullutta ilmoituslappua vaadita. Huomattakoon, että edes henkilöllisyystodistus ei ole välttämätön, jos henkilöllisyyden pystyy jotenkin muuten luotettavasti selvittämään, esim. niin, että vaalilautakunnan jäsenet tuntevat äänestäjän. -176.72.102.217 30. tammikuuta 2024 kello 16.52 (EET)

Henkilökohtaisesti äänestin ammoin presidentinvaaleissa niin että mukanani oli henkilö jolla oli passi joka kertoi kuka olen. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.52 (EET)

IP näyttää olevan oikeassa lainsäädännön historiasta. En ole itse koskaan kuullut äänestämisestä ilman henkilötodistusta, mutta näemmä sekin on Suomessa mahdollista, mikä on varmaan ihan hyvä asia. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 03.37 (EET)

Wikipedian käytäntö?

Siirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi ✉️ 27. tammikuuta 2024 kello 23.07 (EET)

Mitä ihmissielulle tapahtuu kuolemantuottamuksen hetkellä?

Olen pohtinut seuraavaa asiaa. Jos joku henkilö aiheuttaa tietämättään kuolemaan johtaneen onnettomuuden esim autokolarissa tai vaikka riidan aikana aiheuttaa toiselle osapuolelle kuolettavat vammat, niin mitä hänen sielulleen tapahtuu juuri sillä hetkellä, jossa hän tajuaa riistäneensä ihmishengen ja on menettänyt mahdollisuutensa päästä taivaaseen tai ikuiseen kuolemanjälkeiseen paratiisiin? Mikä on tuo yhden sekunnin kestävä olotila, jossa sielu jättää ruumiin, mieli korruptoituu pahaksi ja ruumis vaatii ikuista mielihyvää 24/7 loppuelämän ajan? 86.115.71.183 28. tammikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Isä Brownia katsoneena sanoisin, että jos hän katuu, niin Jumala antaa anteeksi. Luurankosoturi ✉️ 28. tammikuuta 2024 kello 14.32 (EET)

Miika 6:8 Aguilus (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 16.07 (EET)

Miika 6:8 Luurankosoturi ✉️ 30. tammikuuta 2024 kello 16.14 (EET)

Jaa jaa, täytyy asentaa salakuuntelulaite Jumalan toimistoon sitten. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.55 (EET)

Kristillisen opin mukaan sielu ei jätä ruumista synninteon vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Kolmantena. --Aguilus (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 15.42 (EET)

Pohdintaa nimimerkin käytöstä ja anteeksipyyntö harkitsemattomasta loukkauksesta

..ja voishan täällä esiintyä ihan nimimerkilä. --Aguilus (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 22.30 (EET)

Kaikki @Aguilus: esiintyvät täällä nimimerkeillä, eikä käyttäjien todellinen henkilöllisyys kuulu sinulle. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 23.48 (EET)

Anteeksi jos olen jolen loukannut sinua tai lähimmäisiäni mutta ainakaan harkitusti mitään tällaista ei ole tietääkseni tapahtuna. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.12 (EET)

Itseasiassa muuten, eihän henkilöllisyys ilmene silloinkaan vaikka olisikin käyttäjätunnus koska senhän voi ns. vetää hatusta. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.46 (EET)

Ajattelun siemeneksi: -Arvostettu yksilöllisyys. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 13.56 (EET)

kommenttisi heijastaa sielullista heikkoutta. --Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 17.13 (EET)

Noudata neuvoja, ole kiitollinen Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 09.57 (EET)

terv. heikko -- Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 22.24 (EET)

Moottoripyörävero

Maksetaanko kevarista moottoripyöräveroa kuten normaalimoottoripyörästä? 46.132.68.100 31. tammikuuta 2024 kello 04.22 (EET)

Myös kevyestä moottoripyörästä pitää maahantuojan maksaa rekisteröinnin yhteydessä autovero. Se perustuu iskutilavuuteen, toisin kuin autoissa, joissa vero määräytyy mitatun tai arvioidun hiilidioksidipäästön perusteella. Sen sijaan vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa ei moottoripyöristä tarvitse maksaa. Sipilän hallitus kyllä kaavaili sen ulottamista myös moottoripyöriin, mutta jostain syystä se haudattiin. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 04.47 (EET)

Juoksu ja kävely

Rasittaako yhtä pitkän matkan juoksu vai kävely enemmän? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.36 (EET)

Esim. jos juoksee jonkin matkan puolessa tunnissa, rasittaako se enemmän kuinm että saman matkan kävelee tunnissa ja kymmenessä minuutissa? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.38 (EET)

Kyllä sanoisin, että pääosin juoksussa lihakset, luut ja nivelet rasittuvat enemmän. Niihin kohdistuu erilailla voimia juoksussa kuin kävelyssä. Tietysti se kuinka raskaalta jokin tuntuu onkin sitten subjektiivista, jollekin kevyt juoksu voi tuntua kevyemmältä kuin saman matkan pidempikestoinen kävely. Riippuu varmasti myös vauhdista ja kuinka pitkästä matkasta ja ajasta on kyse. Se kumpi kenenkin elimistölle on parempi on myös henkilöstä riippuvaa. Ei lihasten rasittaminen pahasta aina ole. En ole asiantuntija. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 13.14 (EET)

Joku ei jaksa kävellä täyttä aikaa ja suoritus on ainoastaan kolme kilometriä. Toinen kiireisempi juoksee vastaavan matkan 12 minuutissa. Kannattaa istua koko päivä sisällä ilman liikuntaa ja käyttää alkoholia, jos haluaa rasittaa elimistöä maksimaalisesti. Tosin monen mielestä alkoholia tulisi käyttää ainoastaan krapularyyppyyn. Tärkeintä tällaisessa harjoittelussa on nousujohteisuus, vaihtelu ja kestävyyden kasvattaminen vähitellen. En ole asiantuntija. raid5 1. helmikuuta 2024 kello 01.16 (EET)

Totaalisen rasituksen maksimoimiseksi kannattaa toki nautintoaineita siemailla rasittavassa seurassa. Vajavaisella asiantuntijuudella. --Farma3110 (keskustelu) 3. helmikuuta 2024 kello 12.31 (EET)

Jos energiankulutuksesta puhutaan, ne vievät suurin piirtein saman verran. -176.72.102.217 2. helmikuuta 2024 kello 16.28 (EET)

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Puulämmitteinen kerrostalo

Onko Suomessa puulämmitteisiä kerrostaloja? 109.240.96.239 11. helmikuuta 2024 kello 10.33 (EET)

Ei juurikaan. Puulämmitteinen kerrostalo voi olla vain vanha puusta rakennettu, noin vuosilta 1920-1959 ja kerroksia on 2 tai 3. 1980-luvun alusta yleistyivät sähköpatterit, jotka eivät maksa juuri mitään, joten pelkällä puulämmityksellä ei lämpiä juurikaan vanhoja puukerrostaloja. Huoneistokohtaiset sähkölämpöpatterit ovat siis siinä puulämmityksen (esim. huoneen nurkan pönttöuunit) rinnalla apuna. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan nykyaikaisessa asumisessa joka tapauksessa lämminvesivaraaja, joka perustuu sähköön kun vettä ei enää keitetä vesipadassa jonka alla olisi tuli. --37.33.152.233 11. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Ei enää. Vanhat kivikerrostalot, korkeammatkin kuin parikerroksiset, olivat tietysti puulämmitteisiä, ja jos kiertelee Helsingin keskustaa tai käy arvoasuntojen myyntinäytöissä, niissä voi vielä nähdä kakluuneja, jotka voivat olla käytössä tai ainakin käyttökunnossa. Mutta lämmitys on keskuslämmitys, vesi kiertää mukavasti pattereissa omia aikojaan. --abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.25 (EET)

Wien

Mikä on Wienin suhteellinen osuus Itävallan koko asukasluvust? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Pikaisella laskutoimituksella (Wienin asukasluku jaettuna koko maan väkiluvulla) = 23%. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Kuntopyörä

Milloin ja missä kuntopyörä keksittiin? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.53 (EET)

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli gymnasticon. Olisikohan tuo suomeksi vaikka "voimistaja"? Patentti on myönnetty Lontoossa, joten kai tuo on brittiläinen keksintö vuodelta 1796. Vähintään se täyttää nykyisenkin määritelmän, missä liike-energia muuttuu paikallaanpysymisvoimaksi. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.41 (EET)

Vanhat almanakat

Onkohan missään netissä saatavilla digitaalisesti vanhoja (esim. 1900-luvun) Yliopiston almanakkoja? Kiinnostaisi erityisesti tietää, miten nimipäivät eri päivillä ovat muuttuneet. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuosille 1833–1939. –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.09 (EET)

Ja onko sen jälkeen missään? Kiinnostaisi esim. tietää, mikä nimi oli kalenterissa 26. tammikuuta ennen vuotta 1995, jolloin nykyisin sen päivän ainoa nimi Joonatan tuli sille päivälle. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.12 (EET)

https://almanakka.helsinki.fi/nimipaiva/nimipaivauudistukset/ –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.23 (EET)

Talvisodan aikaiset polttopuut

Hakaniemen torista oli joskus kuva jossa oli valtavat pinot noin puoli metrisiä polttopuita sodan ajalta. Tästä löytyy Googlen kuvahaulla huonosti. Mitä puulajia ne polttopuut olivat? Järjestään koivua vai myös havupuita? 37.33.221.87 21. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)

En tiedä. Tosin HSY:n artikkelissa "Mikä on paras puulaji polttoon?" jossa puhutaan puun lämpöarvosta, on virke "[i]tse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö". Motti.fi:n sivulla (Energian käyttö Suomessa, lähteet 1917-2007) kerrotaan, että noin satisen vuotta sitten valtaosa metsästä hakatusta puusta oli polttopuuta. Jos miettii, millaista puuta Suomessa kasvoi ja ajattelee myös sitä, että saha- ja kirvesmiehet tuskin jättivät havupuita kaatamatta ja etsivät vain luonnonkauniita koivikoita hakattavaksi, voisi tehdä oletuspäätelmän, että Hakaniemen torin puupinot olivat sekapuuta. Voi olla, että kysymystä "Eikö teillä ole koivuklapeja?" ei olisi juuri kuullut 1940-luvulla. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.44 (EET) Ehkä koivu kiinnosti jo isoisiämme. Kommentin viim. virke yliviivattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Wanha valokuva kertoo: [3] ja [4] .-- Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Siihen, kuinka uusi ilmiö koivupuun suosiminen on, löysin kuitenkin hieman aikaperspektiiviä HS Aikakoneen Hesarista (8.1.1952, sivu 12), jossa on useita myynti-ilmoituksia nimenomaisesti koivuhaloista, joten on niille ollut kysyntää jo 1950-luvulla, kun kerran tarjotaan peräti rautatievaunulasteittain koivuhalkoja ostettavaksi. Vielä olisi kiva saada tietää, kuinka suuri hintaero koivuhaloilla (HeSa: 2 150 mk/m3 per 1952) ja havu-/sekapuuhaloilla on ollut. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Kuusta. Juttelin vuosia sitten erään metsäalan ammattilaisen kanssa muista asioista, ja hän siinä sivussa kertoi, että eteläsuomalaiset laajat kuusikot on aikanaan istutettu helsinkiläisten polttopuun tarpeisiin. Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia, koska polttopuun mittayksikkö on motti. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 15.39 (EET) edit:helsinkiläsiten --21. helmikuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Hauskaa, kun tässä on kolme eri vastaustyyppiä: minun vastaukseni perustuu hajanaisista lähteistä tehtyyn päättelyyn (oma tutkimus). Htm on etsinyt kysyjän kaipaamia kuvia ja kehottanut lukijaa katsomaan niistä itse (lähteistys). Abc10:n vastaus perustuu muistinvaraisten kuulopuheiden tuottamaan itsevarmuuteen (ITE-tieto). Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella lähde! Löysin vielä Hesarin artikkelin vuosien 1945–1946 energiapulasta (Tuomo Väliaho: 14 astetta sisällä... / Helsingin Sanomat 30.10.2022.) --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Jotain hauskuutta pitää olla. Muutenhan tämä olisi liian puisevaa.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.27 (EET)

Vastauksessani ei ollut mitään hauskaa vaan pelkkää kuivaa asiaa. Nokkava kommenttisi siltä osin kuin se kohdistui minuun, on juuri sellaista ilkeilyä, jota joudun vähän väliä tiettyjen käyttäjien suunnasta kokemaan. Mistä sinä "tiedät", että kyse on muistinvaraisuudesta? – Motti on mitta, josta voit lukea vaikka Wikipediasta luotettavaa tietoa, jos se ei ole muuten tuttu. – Ennen kuin painat Julkaise muutokset -nappia kommentin kirjoitettuasi, lue se ja mieti, onko siitä hyötyä Wikipedialle tai sen tekijöille. Kuten aika ajoin olen todennut, pilkanteko saattaa tuottaa kyllä lausujalleen endorfiinikiksejä, monille muille ei, ja mädättää Wikipediaa. Joku rohkea ylläpitäjä voisi poistaa kommenttisi turhana ja häiriköivänä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.56 (EET)

Motti-wikilinkkisi vie sotatermisivulle, oikea linkki on Motti (tilavuusmitta). Hakaniemen torin halkojen pituutta arvioitaessa kannatta ottaa huomioon, että halon pituus on (tavallisesti) yksi metri. -- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)

Kommenttini oli hyvä. Osa lukijoista ei osaa lukea kriittisesti. Tein selvemmäksi, että käsityksesi siitä, että halkopinot ovat vain kuusta, perustuu sanojesi mukaan kuulopuheisiin. Motti on linkitetty väärään artikkeliin, vaikka kumpikin sanan merkitys on minulle tuttu. Teet tietosanakirjaa hyvin varmalla asenteella ja kuitenkin panet lukuisiin artikkeleihin lähdepyyntöjä ja jopa olet korjannut olemassa olevia lähteitä oikeista vääriksi perustuen vain omiin fiiliksiisi. Olet ITE-tietosanakirjan tekijä, mikä selviää hyvin siitä, miten vastaat kysymykseen itsevarmasti. Kyllä pilkan on syytä osua oikeaan puuhun. Kommenteistani oli hyötyä. Sinun kommenteistasi on haittaa. Lukijoiden pitää ymmärtää, millainen tietosatukirja Wikipedia on ja millaisia tietosatusetiä täällä on. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)